tämä on yöjuna 865, matkalla rovaniemelle siis

Matkattiin Saimin kanssa maanantaina junalla pohjanmaalle. Yllättävän näppärää oli mennä vaunujen kanssa junassa, ja Saimi tykkäs kun äitillä oli aikaa leikkiä eikä tarvinnu istua paikallaan koko matkaa. Isä, Marika ja Susanna oli meitä asemalla vastassa ihan oikein linja-autolla! Kyllähän sitä nyt pitää yksityinen bussikuljetus olla kun me mennään mummulaan kylään!

Saimi nautti kun kokoajan oli joku hoitamassa ja oli hulinaa ja hyörinää. Saa nähdä miten se taas sopeutuu tähän että ollaan päivät kahdestaan kotona ü. Käytiin katsomassa myös isomummoa ja -vaaria ja isotuta kävi Saimia katsomassa. Riikka kävi tyttöjen kanssa myös kylässä, pieni pikkuserkkukin nähtiin ekaa kertaa.

 

Meidän kummipoika kävi myös kahteen otteeseen morjestamassa Saimia. Saimi oli kovin kiinnostunut, mutta J olis välillä ehkä halunnut leikkiä ilman että kukaan vie sen leluja tai muuten vaan huitoo vieressä ü. Hyvin tuo yhteiselo kuitenkin sujui ja lapset kävi myös yhdessä punkassa ja saunassa. J ihastui junamatkan innoittamana ellan ja aleksin junabiisiin, josta siis lainattu sanat otsikkoon ü Ps. kuvassa leikitään lammasta jos ette huomaa<3

Rempallaan

Tänään on ollut harvinaisen nihkeä päivä, jota on myös pilkkonut huoltomiesten ramppaus asunnossa. Ensin kaks äijää kävi toteamassa, että no can do, harmi että on kylmä, sitten tuli kolmas sanomaan että juu, vaihdetaan ikkunoiden tiivisteet ja sitten vielä yksi kävi korjaamassa patteria, jonka en tiennyt edes olevan rikki. No sellaista siis täällä tänään.

Kevättä

Pitkän tauon jälkeen on taas aikaa ja energiaa kirjoitella tännekin.
Saimi on kasvanut kovasti, mikä on tarkoittanut levottomia öitä ja kiukkuisia päiviä. Mistään rytmistä ei enää ole tietoakaan, joten yritän elää hetkessä ü.
Täällä paistaa aurinko ja käytiinkin aamupäivällä vaunulenkillä. Jonain taannoisena viikonloppuna käytiin Markon ja Saimin kanssa myös kevätretkellä ja Saimi sai testata sen uusia arskoja!